Kunnallisvaalitentti Paltamon Lukiolla

1. Miksi olet lähtenyt kunnallisvaaliehdokkaaksi?

Muutin vasta 1,5 v sitten takaisin kotiseudulle Kainuuseen. Olen ollut töissä kaukana poissa, Namibiassa, Norjassa, Skotlannissa ja pääkaupunkiseudulla ja nyt tullut takaisin Paltamoon jäädäkseni. Lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi koska se oli luonnollinen jatkumo tähän päätökseeni palata kotiseudulle, halu parantaa asioita ja vaikuttaa kotikuntani toimintatapoihin.

2. Miltä Paltamon tulevaisuus näyttää? Onko edessä kuntaliitos?

Kävin kunnanjohtajan Arto Laurikaisen vetämässä luentotilaisuudessa viime viikolla jossa pohdiskeltiin kunnanhallinnon tulevaisuutta. Viesti on lyhyt mutta ytimekäs. Suomi on menossa perse edellä puuhun. Kuntaliitoksista päätetään ennenkuin asioita, joita kuntaliitoksissa aiotaan hoitaa, on lyöty lukkoon. Olisi vapaampaa saada päättää esimerkiksi sote-asiat ensimmäiseksi, ja tehdä liitokset sen mukaisesti, kuin että miettiä näitä palveluiden jatkokysymyksiä vasta silloin kun liitokset on jo tehty. Noh, asiaan ei tällä hetkellä pystyne enää vaikuttamaan ja kuntaliitosselvitys tehdään.  Mielestäni on realistista ajatella 2-3 kuntaa Kainuun sisällä ja tämä on myös Vihreän liiton kanta asiaan.

3. Millä tavalla nuoret saataisiin pysymään kotiseudullaan?

Kantani oli varsin erilainen kuin mitä muut paneelikeskustelijat halusivat viestittää. Minä sanoin, että menkää ja käykää niin pitkällä kuin pääsette käymään ja saattakaa opinnot päätökseen. Tulkaa sitten takaisin kun on aika perustaa perhe, laittaa lapset kouluun ja perustaa se oma yritys ja / tai tehdä etätöitä. Hienoa toki, jos koulutuksen voi hoitaa Paltamossa, Kainuussa, tai töitä saa heti lukion jälkeen tai mieleisensä oppisopimuspaikan, mutta ymmärrettävää on, että Paltamosta käsin ei voi suorittaa esim. yliopisto-opintoja. Aivovienti on tosiasia. Olisi hienoa jos koulutetut ihmiset palaisivat kotiseuduilleen kehittämään yrityselämää ja toisivat tullessaan ammattitaitonsa ja uusia ideoita. On myös yhtä hienoa jos nuori löytää mieleistään tekemistä kotipitäjästä ja jää näille seuduille varttumaan, tekemään töitä ja perustamaan perhettä.  Peräänkuulutin myös nuorison omaa aloitteellisuutta tässä.

4. Säilyykö Paltamossa lukio myös tulevaisuudessa?

Olen sitä mieltä että lukio tulee säilyttää ja sitä voi edelleen vielä kehittää ja tehdä houkuttelevammaksi muillekin opiskelijoille. Profiloituminen viestintälukioksi on hieno juttu. Tekniikka on jo toiminnassa siten, että esim venäjänkieltä opiskellaan toisen paikkakunnan lukion kanssa yhdessä ja tunnit lähetetään videoneuvottelun avulla. Miksi ei Paltamon lukio voisi tarjota myös viestintäopintoja muiden koulujen alaisuudesta? Esimerkiksi KAO ‘lla on viestinnän alan opintoja ja heillä on yhdistelmätutkintona lukio ja media-assistentin yhteistutkinto. Opiskelu teknologian avulla on tätä päivää, joten sitä on lisättävä ja kehitettävä. Lisäksi, uusi vastavalmistunut koulurakennnus ja väljät tilat on jotakin, mitä muista lukioista puuttuu. Itse kävin Kajaanissa Linnan Lukiossa, jossa ryhmäkoko oli 36 opiskelijaa. Pienet ryhmäkoot ovat Paltamon etu ja aiempina vuosina myös Kajaanilaiset opiskelijat ovat löytäneet Paltamon lukion ja opiskelleet yo-tutkintonsa siellä.

5. Miten nuorten syrjäytymistä parhaiten ehkäistään?

Syrjäytymisellä käsitetään sitä, että nuori ei ole koulutuksessa tai töissä. Yhteiskunnassamme on myös herätty siihen, että on ns väliinputoajia, nuoria jotka eivät ole rekisterissä missään, he ovat ehkä hakeneet opiskelupaikkaa, mutta eivät ole päässeet opiskelemaan, mutta eivät myöskään ole kirjoilla työvoimatoimistossa työnhakijana. On myös nuoria, joilla on erilaisia ongelmia. Kuten paneelissakin kollega totesi, on nyt myös Paltamossa aloittanut etsivä nuorisotyöntekijä. Tälläisen henkilön tehtävänä on opastaa ja ohjata syrjäytyneitä nuoria koulutukseen, kuntoutukseen tai työelämään. Etsivää nuorisotyötoimintaa tulisi lisätä, ja kuntouttavaa toimintaa siten että ongelmat voidaan hoitaa pois alta ja nuori ohjattua työhön, opiskeluun tai tekemään jotain muuta mielekästä, vaikka esimerkiksi työskentelemään kolmannelle sektorille.

6. Miten nuorten harrastusmahdollisuuksia voisi Paltamossa parantaa?

Paltamossa on tämän kokoiseksi kyläksi aika hyvin harrastusmahdollisuuksia. Kunnan puolelta tiedottamista tulisi lisätä, siten, että mahdollisuudet harratuksiin eivät jäisi pois sen vuoksi, että tiedottaminen on puutteellista. Peräänkuuluttaisin myös nuorten omaa aktiivisuutta. Mitä nuoret Paltamossa haluaisivat tehdä? Kansalaisopistossa on hyvä valikoima kursseja, kieliä ja musiikkiopintoja. Paltamossa on kirjasto, Pertin hallilla voi pelata tennistä ja talveksi on tulossa avantouintipaikka. Pallo on myös nuorilla tässä, mitä sinä haluaisit harrastaa Paltamossa? Mitä olisit valmis tekemään harratusmahdollisuuden lisäämiseksi?

Mainitsin myös kunnan uudet kotisivut, jotka on vastikään uudistettu. Lisäksi, jos minut valitaan kunnanvaltuustoon, toivon, että voin osaltani parantaa vuorovaikutusta kuntalaisten ja valtuuston jäsenten kesken. 

7. Mitä asiat Paltamossa vaativat korjausta?

  • Paltamo tarvitsee koirapuiston
  • Paltamo tarvitsee terveyskeskuslääkärin
  • Paltamon täytyy lyhentää 3 v jono hammaslääkäriin!

8. Mitä mieltä olet Mieslahden talkkikaivossuunnitelmista?

Kaivaa ja louhia saa, mutta selvitykset tulee tehdä huolella ja valvovan viranomaisen skarpata, ettei päästömääriä ylitetä.  Jäljet tulee siivota, niin että samaisessa metsässä voi syödä ja juoda metsän antimia vielä sadan vuoden päästä siitä, kun kaivostoiminta on lopetettu. Tästä ei tingitä nopean tai suuren taloudellisen voiton tavoittelun vuoksi.

Muut panelistit keskustelivat, että pölyhaitat, meluhaitat jne on katsottu olevan huomaamattomia, koska kovinkaan moni ei ole huomannut, että Kontiomäessä on jonkin aikaa ollut toiminnassa kivilouhos, josta ei ole edes kuultu valitettavan, vaikka siellä räjäytellään.  (tämä oli myös uutta minulle, ja aion ottaa tästä selvää!)  Kolleegoitani, eli siis muita vaalipanelisteja närkästytti se, että järjestetyissä  keskustelutilaisuksissa tilaisuuksissa ei ole ollut paikalla asiaa koskettavia henkilöitä, eli itse kuntalaisia kovinkaan montaa. Kesämökkiläisiä ja ulkopaikkakuntalaisia taas sitäkin enemmän.

Kyseenalaista on toki myös se, että kaivostoimintaa harjoittavat muut kuin suomalaiset yritykset, jolloin veroja ei makseta Paltamoon, eikä myöskään voida nähdä suoraa työllistävää vaikutusta Paltamon alueelle. Osan suuristakin kaivoshankkeista on katsottu työllistävän vain 3-8 henkeä.  Selvää on, että valvova viranomainen saa risuja Talvivaaran tapauksesta ja tätä ei missään nimessä saa toistaa. Se miten paljon Paltamon kuntalaiset voivat asioihin vaikuttaa, on rajallista, sillä näistä asioista on pitkälti päätetty jo kaivoslain puitteissa valtakunnan tasolla.

Meillä on Oulujärven vesistö, jossa on jo valmiiksi hauras ekosysteemi, sitä täytyy suojella.

9. Mitä mieltä olet Paltamon työvoimatalo-hankkeesta?

Olen itse ollut Paltamon työvoimatalon asiakas helmikuusta 2012. Vaikka minulla on korkeakoulututkinto ja työkokemusta, niin siltikin täystyöllisyyskokeilu on antanut paljon. Paneelissa mainittiinkin jo eläkkeen kartuttaminen, työterveydenhuolto, erilaiset työ -, turvallisuus – ja ensiapukortit joiden suorittaminen on täystyöllisyyskokeilussa asiakkaalle ilmaista. Muualla ne maksavat muutamasta kympistä jopa sataan euroon per kortti.

Oman aspektinsa on tuonut kokeilun sosiaalisuus ja työhön menemisen rutiini, passiivisuuden poistaminen. On pakko nousta aamulla ylös ja mennä “jonnekin”. Niin yksinkertaiselta kun tämä kuulostaa, on se pitkäaikaistyöttömälle uusi ja välillä myös hankala juttu toteuttaa…  Asenteita on ravisteltu ja ihmiset ovat päässeet työttömyyden sijaan esimerkiksi kuntoutukseen, jonne he oikeasti kuuluisivatkin esimerkiksi päihdeongelman tai jonkin hoitamattoman pitkäaikaissairauden vuoksi.

Paljon on hukattu aikaa turhaan, kunnes Anne Huotari otti ohjat käsiinsä ja käänsi talon toiminnan ylösalaisin.

Itse toivon, että projekti jatkuu jollakin muotoa. Se miten se jatkuu, on nyt työn alla.

Loppupuheenvuoro:

Olen ensikertalainen kuntavaaleissa, enkä häpeile myöntää sitä. Intoa kuitenkin riittää ja jos tulen valituksi, aion omalta osaltani raportoida ja tiedottaa tekemästäni kuntatyöstä kirjoittamalla blogia, sekä sosiaalisessa mediassa. Minut löytää mm Twitteristä, Google Plussasta sekä tietenkin Facebookista. 

This post has already been read 53 times!

Leave a Comment

%d bloggers like this: