Paltari

Paltamon työllisyysseminaarissa oli tupa täynnä

julkaistu Paltari verkkolehdessä 24.5.2012

Maanantaina 21.5.2012 pidettiin Korpitien koululla työllisyysseminaari Paltamon täystyöllisyyskokeilusta. Paikalla oli tutkijoita, puhujia ja työllisyyskokeiluun vihkiytyneitä, sekä median edustajia. Myös Paltarin toimitus oli paikalla.

Tilaisuuden juontajana toimi kuntoutusohjaaja Birgitta Koponen, jolla oli päällään upea tuunattu kierrätysluomus, johon oli tehty paperikukkia ja luomuksen kruunasi sitä varta vasten tehty hattu. koulutusohjaaja Birgitta Koponen ja tuunattu juhla-asu

Kuvassa vasemmalta: Jouko Kajanoja, tutkija. Arja Keski-Liikala, yrittäjä. Jouko Karjalainen, tutkija. Kaija Seppänen, tutkija. Kari Hällström, Työvoimatalon luottamusmies. Tuija Pulakka, Kuhmon työvoiman palvelukeskuksen virkailija. Riitta-Liisa Kokko, tutkija.

Monta puhujaa

Seminaarissa oli paikalla 11 tutkijaa jotka ovat tutkineet Paltamon mallin hankkeen eri osa-alueita, joita ovat esimerkiksi: Kuntousvaikutukset,  Yli 50-vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi, 25-50 vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi, Yli 50-vuotiaiden työllistyminen  jne. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi tutkimusta ja yhteistyössä ovat siis THL, Kela, VATT, Kuntoutussäätiö, Työterveyslaitos, sekä Helsingin ja Lapin Yliopistot.

Vertailukohteina Paltamon työttömien rinnalla on tutkittu Paltamon työelämässä olevia sekä Sonkajärven työttömiä henkilöitä.

Erilaisia puheenvuoroja käyttivät mm. THL ´n tutkijat Riitta-Liisa Kokko, Peppi  Saikku, Lars Leeman, Tellervo Nenonen ja Jouko Karjalainen. Työvoimatalon puolesta puhuivat toiminnajohtaja Anne Huotari ja luottamusmies Kari Hällström, sekä työterveyslääkäri Raija Kerätär.  Lisäksi omia tutkimusosa-alueitaan esittelivät Marika Kunnari Lapin Yliopistosta ja Minna Ylikänö Kansaneläkelaitokselta ja VTT ´n Kari Hämäläinen.

Mieleen jäi lukuja, kuten että Kainuussa on vuonna 2003 käytetty työttömyyskorvauksiin ja – etuuksiin 78 miljoonaa euroa ja sen lisäksi 22 miljoonaa euroa työttömyyden ehkäisyn tukitoimiin, mm. työharjoitteluihin. Paltamon täystyöllisyyskokeiluun on oli budjetoitu 18 miljoonaa, josta nyt on käytetty 12, ja näillä säästyneillä rahoilla on siis saatu projektille vielä lisävuosi, kuten aikaisemmin on uutisoitukin.

Puheenvuoroissa tuli esille työvoimatalon parantunut ilmapiiri ja huoli siitä, mitä sitten, kun projekti loppuu vuonna 2013.  Sivuttiin myös talon leimaamisen pelkoa, vaikuttaako se kielteisesti työnsaantiin, ja kuinka monikaan ei mielellään kerro olevansa työvoimatalolla töissä. Kerrottiin työn mielekkyyden kokemisen tärkeydestä ja siitä, miten erikoislaatuista ja kokonaisvaltaista ohjaamista täystyöllisyyshankkeen työterveydenhuolto on joutunut tarjoamaan, verrattuna ns. normaaliin työterveyshuoltoon. Erityisesti puhutti yli 50-vuotiaiden työttömyyden kokeminen, sekä alle 25-vuotiaiden työllistyminen ensikertalaisena työmarkkinoille. Esitettiin, että yksilönohjausta voisi nostaa huomattavasti, koska on selkeästi tarvetta sille.

Ulosotto on ongelma

Kun erilaisia työllistämiskeinoja on verrattu, esitettiin, että Paltamon mallin kannustavuus poikkeaa muista valtakunnallisista hankkeista näillä pääkohdilla:

  1. Tuloja enemmän kuin työttömänä
  2. Pääsee työterveydenhuollon piiriin
  3. Mahdollisuus päästä kuntoutukseen
  4. Mahdollisuus osallistua omaan (päihdekuntoutuksen) ryhmätoimintoihin
  5. Työnantajapaketit

Paneelikeskustelussa mietittiin työntekjöiden haluttomuutta lähteä talon ulkopuolisiin töihin, miksi taloon on niin helppo jäädä? Saavatko talon nuoret työntekijät liikaa palkkaa?

Lopuksi todettiin, että pelkkä työ ei kuntouta ketään. On positiivista, että Paltamon mallissa kuntoutus ja työterveyspalvelut voidaan antaa työnteon lomassa ja esim. kuntosalia ja hierontapalveluita voi käyttää ns työajalla.

VTT odottaa mielenkiinnolla tietoja vuodelta 2011, jolloin paljastuu hankkeen kulurakennelma. Paltamon toimeentulotukimenot ovat hieman pienentyneet, mutta eivät yhtä paljon kuin koko Kainuussa. Kuitenkin, kun lasketaan Kelan työttömyysetuudet ja asumistuki tähän mukaan, on säästöt noin 600 000 euron luokkaa.  Epäselväksi jäi puhuttiinko koko hankkeen, vai vuoden 2010 laskelmista.

Toimeentulotukimenoja selittää osittain se, että koska työttömät ovat nyt palkkatyössä, on ulosottojen määrä on kasvanut ja vajetta joudutaan paikkaamaan toimeentulotuella. Tämä puolestaan puoltaisi sosiaalisen luototuksen tarvetta työntekijöille.
Tutkimuksen infosivu THL´n sivuilla.

Paltari näkyy olevan vielä linjoilla! https://paltari.wordpress.com/

This post has already been read 28 times!

Leave a Comment

@minnamoira