Yksi huono TE-toimistokokemus lisää

Sain tämän kirjoituksen jälkeenpäin, kun olin jo julkaissut edellisen blogipostaukseni. Julkaisen sen suoraan sellaisenaan alkuperäisen kirjoituksen mukaisesti, sillä mielestäni tämä ansaitsee olla luettavana ihan yksikseen.

Mies 32, audiovisuaalinen viestintä, kertoo:

Vuonna 2016 istuin kahteen otteeseen Oulun TE-palveluiden neuvotteluhuoneessa, seuranani Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden ylimpiä virkamiehiä. Olin päässyt noihin pöytiin keskustelemaan valittamalla ja vaatimalla.

Palasin TE-palveluiden piiriin lokakuussa 2014 jäätyäni työttömäksi. Työttömyyskassani maksoi minulle ansiosidonnaista päivärahaa, joten TE-palvelut eivät olleet minusta järin kiinnostuneita. Varsinaiset ongelmat alkoivat, kun 500 päivän ajanjakso alkoi lähestyä loppuaan ja koetin saada TE-palveluista sähköpostitse vastauksia minua askarruttaviin kysymyksiin.

Kysymyksiini työmarkkinatuesta, sen suuruudesta ja palkkatulon vaikutuksista siihen ei noteerattu mitenkään. Sain vastausviestejä, joissa vain yksiselitteisesti kehotettiin olemaan yhteydessä omaan työttömyyskassaan ja keskustelemaan ansiosidonnaisesta päivärahasta heidän kanssaan.

Yksi suurimmista asioista, joka näissä viesteissä jäi vaivaamaan, oli allekirjoituksen puute. Kaikki sähköpostit oli allekirjoitettu ”TE-palveluilla”, tai vastaavilla kasvottomilla lauseilla. Aloin alusta lähtien vaatia, että sähköpostissa tulisi ilmetä asiaa käsittelevän virkailijan nimi. Tiedän, että vastaajia on useampia, mutta koin, että tässä tapauksessa allekirjoittamisen tärkeys korostuu. Kyse on oikeusturvasta. Molemmin puolin on tärkeää, että voidaan todistaa, kuka on kirjoittanut mitäkin. Tähän asiaan on jälkikäteen reagoitu, mutta tuolloin tilanne hirvitti. Minä jouduin keskustelemaan koneelle, jota ei kiinnostanut. Olin ollut puolitoista vuotta TE-palveluiden asiakas ja kun kaipaisin apua, sitä ei tarjottu.

Vastasin viesteihin poikkeuksetta kärkkääseen sävyyn, mutta asiatekstillä. Kerroin toistuvasti tietäväni, kuinka toimia aikana jolloin olin vielä oman työttömyyskassani maksaman päivärahan alaisuudessa, mutta kaipasin lisätietoa jatkosta. Välillä tuntui, etten saisi häiritä näillä naurettavilla kysymyksillä, jotka eivät olleet ajankohtaisia.

Kun asiallisiin, TE-palveluihin liittyviin kysymyksiin ei tullut järkevässä ajassa asiallisia vastauksia, päädyin tekemään valituksen. Suoritin valituksen teon TE-palveluiden nettisivuilla palautelomakkeen kautta.

Valituksessa korostin epäasiallista käytöstä, oikeusturvan laiminlyöntiä sekä nostin kysymysteni ohella esille myös yhden esille tulleen työnhakutapauksen, jossa minä odotin TE-palveluiden vastausta 7 päivää (2 päivää yli TE-palveluiden lupaamaan vastausajan) ja jonka mahdollinen työnantaja sai TE-palveluilta 10 minuutin puhelun yhteydessä. Työnantajan soittaessa virkailija oli vielä ääneen ihmetellyt, miksi minä, hakija, en ollut saanut vastausta asiaan määräajassa.

En saanut tuota työpaikkaa. Tapaus ei johtunut TE-palveluista, mutta heidän vuokseen tein itsestäni pellen. Lupasin selvittää mahdollisuuksiani palkkatukeen itse, mutta en voinut luottaa TE-palveluihin. Heidän vastauksensa minulle oli lopulta, ”olemme pahoillamme”.

Valitusta käsitteli Pohjois-Pohjanmaan alueen esimiesryhmä, jolta sain lopulta sekä sähköisen, että kirjallisen vastauksen. Vastaus on tyhjää pölinää siitä, kuinka heidän virkailijansa olivat toimineet oikein ja ohjeistusten mukaan ja kuinka he olivat pahoillaan tapahtuneista. Vaadin sähköpostitse näiden henkilöiden esimiesten yhteystiedot ja lähestyin heitä samalla valituksella, lisäten mukaan tuohtumusta edellisen vastauksen jäljiltä.

Istuin lopulta samassa pöydässä ihmisten kanssa, jotka pitkälti vastaavat koko Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden toimivuudesta. Kohtaaminen oli asiallinen ja lämminhenkinen, kävimme läpi valituksessa ilmenneet asiat ja epäkohdat ja minua kiitettiin huomioista. Vaikkei kenenkään päätä pantu pölkylle, tuli tunne, että minua oli kuultu ja asiat alkaisivat edetä sujuvammin TE-palveluiden parissa.

Olin väärässä.

Päädyin kirjailemaan seuraavaa valitusta pitkälti samoista syistä. Vaikka asiantuntija oli jopa allekirjoittanut vastauskirjelmänsä, hän totesi esittämääni kysymyksiin vain ”ei” ja ”ei”. Olin tiedustellut mahdollisuutta työkokeiluun, tiedostaen että sen hetkinen opiskeluni oli pian päättymässä. Koska opiskelin, ei asiantuntija katsonut tarpeelliseksi vastata kysymyksiini, ennen kuin lähetin hänelle uuden sähköpostin, jossa asetin hänelle aikarajan antaa vastaukset tai tekisin hänestä valituksen. Sain lopulta vastaukset, mutta taistelu mielivaltaista käytöstä vastaan oli pahimmillaan.

Toiseen valitukseen nostin esille myös perheeni kokeman vääryyden Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden parista. Puolisoni oli jättänyt oman valituksensa epäasiallisesta kohtelusta samaan paikkaan kuin minäkin ja pian ilmeni, että virkailija, josta hän oli reklamoinut, käsitteli itseään käsittelevää reklamaatiota. Olimme puulla päähän lyötyjä.

Viimeinen niitti valituksen tekemiselle oli lopulta se, että virkailija lähetti työttömyyskassani heille lähettämän tiedoksiannon takaisin työttömyyskassaan, eikä varsinaiseen osoitteeseensa Kelaan. Asia korjaantui pikaisesti, mutta virheen huomaamiseen kului päiviä.

Istuin jälleen saman pöydän ääressä ja oloni oli tyhjä. Toivon edelleen syvästi olevani jonain päivänä työssä, josta saamani palkkio mahdollistaa sen, ettei minun tarvitse enää koskaan olla tekemisissä TE-palveluiden tai Kelan kanssa. Raskain tuntein toin tämän esille ihmisille, joilla on todella mahdollisuus vaikuttaa.

Ymmärrän, että pyörät pyörivät hitaasti, mutta suomalaista mallia katsellessa tuntuu, että välistä puuttuu pyörä, jos toinenkin. Virkailijoiden sekä asiantuntijoiden pätevyys epäilyttää jatkuvasti, puhumattakaan siitä millaista kokemusta he omaavat asiakkaiden kohtaamisessa ihmisinä. Tiedän heidän kohtaavan valtavasti tapauksia, jotka ovat omaani nähden paljon vaikeampia, mutta kuinka asiallisesti käyttäytyvä ja viestivä ihminen voi joutua kokemaan tällaista kohtelua. Kuinka kukaan voi?

Ihmisiä, varsinkin pettyneitä ja vihaisia ihmisiä kohdatessa on tärkeintä rauhallisuus ja asiallisuus. Kumpaakaan en voi väittää kohdanneeni Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden osalta kuin yksittäisissä virkailijoissa ja aivan ylimmässä johtoportaassa. Se on surullista. Tiedän tuolla ulkona olevan ihmisiä, jotka eivät jaksa valittaa, vaan tyytyvät hiljaa kohtaloonsa. Suomalaisen mallin sanelemaan kohtaloon.

Taistelen kurjuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja epäinhimillistä käytöstä vastaan valitus kerrallaan.

Edelliset blogikirjoitukset Työttömänä olemisen sietämättömyys ja Mitä palveluita TE-toimistolta sitten halutaan?

This post has already been read 68 times!

Leave a Comment

%d bloggers like this: